Kesämökin huvimajan vanha puulipasto on jo pitkään kuulunut projektilistalleni. Se ei ole koskaan ollut mikään antiikkikerääjän aarre tai esteetikon silmäterä, mutta käytännöllinen ja siro kyllä.  Kellastunut ja halkeillut lakkakerros latisti lipaston ulkonäköä samoin kuin tälle tyylille tyypilliset puiset vetonupit. Koska minun ei tarvinnut olla huolissani lipaston arvosta tai iästä, oli helppoa ottaa hieman räväkämpi ote ja valita huonekalulle uusi rohkeampi ilme. Päätinkin jo alusta pitäen tehdä pintaan peittävän värikäsittelyn, vaikka puumateriaali oli riittävän hyvää myös kuultokäsittelyyn. 

Työ alkoi vetimien poistamisella. Koska puuvetimet oli tarkoitus korvata uusilla, ei näiden puhdistamiseen tarvinnut käyttää sen enempää aikaa.

Huonekalun puupinnan hionta

Kun kaikki ylimääräinen oli näin poissa tieltä, alkoi pintojen hionta. Käytin hiontaan hiomakonetta, jossa oli aluksi hieman karkeampi paperi. Suurin osa lakasta irtosi helposti tällä paperikarkeudella, mutta lakan alla ollut haalea petsi olikin sitten hieman haastavampi poistettava. Vaihdoin paperia tiuhaan ja melkein huomaamattani hion yhden laatikon puupinnan päälle liimatun viilun puhki. Huomasin kuitenkin ajoissa mitä on tapahtumassa, ja onneksi pintaan oli tulossa joka tapauksessa peittävä väri!  

Sopiva hiontakarkeus huonekalupinnalle on P150–P220.

Hio puupinnat syyn suuntaisesti ja vaihda paperikarkeutta työn edetessä.

Kun pinta oli jo lähes puhdas myös petsistä vaihdoin hienompaan paperikarkeuteen. Tasohiomakoneella työstäminen suorien pintojen osalta oli helppoa, mutta pyöristetyt reunat ja kulmat piti työstää käsin. Kokonaan käsin hiontaan siirryin viimeistelyhiontavaiheessa, jolloin paperikarkeus vaihtui taas kerran astetta hienompaan.

Vanhassa puulipastossa aika näkyi muutenkin kuin patinoituneessa värissä. Lipaston kyljissä oli havaittavissa muutama halkeama, jotka päätin jättää kittaamatta. Kannen hionnassa irronneen luston korjasin kuitenkin liimaamalla sen.

Luston korjaaminen onnistui puuliimalla.

Huonekalun käsittely puuvahalla

Liimauksen kuivuttua oli sitten edessä enää kevyt viimeistely ennen pintojen osmoamista.

Ensimmäinen levityskerta oli vaivaton. Huokoinen pinta otti Puuvahaa hyvin vastaan, ja jo ensimmäisellä ohuella käsittelykerralla pinnasta tuli lähes peittävä.

Levitä Puuvaha ohuelti ja viimeistele pinta aina syyn suuntaisesti.

Koska toinen käsittelykerta oli vielä edessä, laitoin käsittelyssä käytetyn, puuvahaan kostutetun pensselin tiiviiseen pussiin odottamaan ja jätin lipaston kuivumaan lämpimään varastoon, jossa ilma vaihtui hyvin.

Toinen levityskerta. Koska huonekalun käytettävyys ja pintojen puhtaanapito on tärkeää, välihioin kuivuneet sävypinnat hienolla hiomapaperilla ennen toisen puuvahakerroksen levittämistä. Hionnalla oli tarkoitus silottaa pintaa ja varmistaa, että kaksinkertainen käsittely riittää helposti huollettavan pinnan saavuttamiseksi.

Levitä toinen ohut kerros ensimmäisen käsittelyn kuivuttua.

Toisen käsittelykerran jälkeen pinnan sävy oli täydellisen peittävä, mutta ei kuitenkaan kalvomainen, jolloin puun luonne oli yhä havaittavissa. Kuivumis- ja kovettumisajan jälkeen puunasin pinnan vielä valkoisella hankauslevyllä, jotta sain nostettua hieman pinnan kiiltoa, ja sitten olikin enää uusien vetimien kiinnittämien edessä ennen huonekalun käyttöönottoa.